Kirjoituksia

3.8.2021 Tero Huvi

On vain pakko kirjoittaa

Minulla on vahvasti sellainen tunne, että moni seurakuntalainen Leppävirralla ja Heinävedellä on huomannut, että olen viime viikkoina suorastaan innostunut Raamatun opettamisesta ja yrittänyt laittaa asioita järjestykseen ja muokata niitä saarnoiksi. Toivottavasti olen edes ripauksen onnistunut jakamaan sitä mitä olen löytänyt.

Millainen aarreaitta Raamattu onkaan! Keväällä kuljimme hetken matkaa profeetta Danielin matkassa, nyt muutama hetki on mennyt psalmien parissa ja tällä viikolla olen avannut innostuneena Aamoksen kirjaa. Profeetta Aamos oli mies jonka Jumala kutsui profeetaksi. Kirjaa lukiessa tuntuu siltä, että aivan yllättäen. Näin usein käykin. Jumalan kutsu on voimassa. Se on jokaiselle henkilökohtainen. Sinulle ja minulle. Jokaiselle meille on tehtävä seurakunnassa ja tässä maailmassa. Sitä saa ja kannattaa etsiä ja kysellä. Yksin ja yhdessä seurakunnan kanssa.

Hiljalleen alkanut elokuu muistuttaa siitä, että syksy hiipii hiljaa lähelle ja kohta kesän on väistyttävä. Tiedän monen teistä rukoilevan herätystä. Tai oikeastaan sitä, että Raamattu tulisi meille kaikille entistä tärkeämmäksi ja vielä vahvemmin osaksi päivittäistä elämäämme. On vain sellainen tunne, että on pakko kirjoittaa ja haastaa samalla Sinua hyvä ystävä mukaan rukoushaasteeseen. Raamattuherätyksen lisäksi muistetaan aivan erityisesti nyt alkavana syksynä molempien seurakuntien lähetystyötä.

Aamoksen kirjan viesti on vahva ja aina ajankohtainen:

”Etsikää minua, niin saatte elää” (Aamos 5:4)

4.2021 Pysytään kartalla

Meillä kaikilla taitaa olla tuntemus siitä kun on eksyksissä. Joskus metsä ei enää näytäkään tutulta tai autolla ajaessa ei osoitetta tahdo löytää millään. Olen huomannut, että aika jota elämme vaatii majakoita, jotka valaisevat tietä silloin kun kulkeminen on vaikeaa ja tie hämärän peitossa.

Ehkä on niin, että etsimme vastauksia liian kaukaa. Monet arkiset kysymykset on helppoa ratkaista ja useat tilanteet hoitaa vain yksinkertaisesti aika. Olen viime viikkoina saanut useita kertoja myönteisiä vastauksia kyselylle kun olen ehdottanut raamattuopetuksen lisäämistä. Muistan omasta nuoruudestani kun lähes joka viikko kokoonnuimme tutkimaan Raamattua kirja ja luku kerrallaan. Tutuksi tulivat monet keskeiset asiat. Vieläkin noiden luentojen anti kantaa.

Matteuksen evankeliumin 22.luku haastaa meidät pohtimaan mikä on Raamatun ja Jumalan Sanan asema ja merkitys? Jakeessa 29 on kirjoitettu: ” Jeesus vastasi heille: Te kuljette eksyksissä, koska ette tunne pyhiä kirjoituksia ettekä Jumalan voimaa”. Jeesuksen viesti on selvä. Ilman Raamatun sanaa olemme eksyksissä, emme pysy kartalla tai osaa suunnista vaikeiden asioiden tai valintojen keskellä. Raamattu on majakka jonka valo ei sammu.

Seurakunnissa rukoilemme herätystä. Se on hyvä ja niin pitääkin olla. Itse rukoilen aivan erikseen raamattuherätystä. Sitä, että Raamattu saisi sille kuuluvan paikan entistä vahvemmin ja rohkeasti uskaltaisimme taas kokoontua raamattuluentojen ääreen. Voisiko niiden aika olla jo alkavana syksynä?

Tero Huvi
Pastori